keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Saimaa

Suomenlahtea yhdistää Saimaaseen kanava, jonka pituus on 43 kilometriä. Siinä on kahdeksan sulkua, joilla tasataan Saimaan ja Suomenlahden välinen korkeusero, 76 metriä.

Saimaa ja Saimaan kanava on liittynyt meikäläisen työuraan melkoisen paljon. Ennen luotsiksi ryhtymistä kurvailtiin kanavalla tällä:


Se olikin vaativaa hommaa. Ja hauskaa! Jos keli näytti tältä...

Maailman jyrkin läppäsilta
... ilme naamalla saattoi näyttää tältä


Sitten olikin helppo siirtyä luotsiksi Saimaalle. Saimaa antoikin hyvän pohjan luotsin työlle, sillä siellä liikkuva kalusto on melko vanhaa ja ilman turhia hienouksia.


Kanavalla oppi säännöstelemään kahvin juontia ja siellä kehittyi seurapiirirakko, sillä venäläisen jokilaivan vessa kesähelteellä on...no, elämys! Klaustrofobiastakin pääsi eroon kerralla, sillä suurimpien laivojen leveys on vain parikymmentä senttiä vähemmän kuin sulun leveys.

Kuva: Marko Turtiainen
Myös laivankäsittelyn omaksumiseen se oli erinomainen paikka. Jostain kumman syystä lähes kaikki sulut on sijoitettu kummallisesti mutkan taakse, joten manoveeraus tarjosi haasteita.

Kuva: Marko Turtiainen
Kohtaamistilanteet kanavassa toivat oman mausteensa hommaan. Ahtaalta näytti joka kerta, mutta aina sovittiin.

Kuva: Marko Turtiainen
Matka kanavassa saattoi kestää 8-10 tuntia suurimmilla laivoilla. Eksotiikkaa laivalle menoon toi se, että sinne ei menty kutterilla, vaan taksilla venäläisten rekkojen seassa... Ikinä ei kyllä rullannut, eikä tarvinnut kiivetä, koska laivaa pystyy nostamaan tai laskemaan sulun reunan tasalle. Kolmisen vuotta sitten siirryin sitten Saaristomerelle uusien haasteiden pariin.

Veneilijät, käykää Saimaalla. Ei ole juurikaan sinilevää ja tilaa on joka paikassa huippusesonkinakin. Paperisotakin menee kanavalla nykyisin melko juohevasti, ja jos ei viitsi veneillä kanavan kautta, autokuljetuksiakin on tarjolla.


4 kommenttia:

  1. Mikä tuo Kristina Cruises laiva on? Näyttää vanhalta höyrylaivalta..?

    VastaaPoista
  2. Se on Kristina Brahe, nykyinen Brahe. Ei se ole ollut höyrylaiva koskaan. Historiaa löytyy nykyisen operaattorin Saimaan Matkaverkon sivuilta.

    VastaaPoista
  3. Tuo Brahe tuli kerran vastaan Helsingin edustalla. Näyttää jotenkin järville tehdyltä. Miten se käyttäytyy isossa aallokossa?

    Pari kesää kiersimme nuorena parina Saimaata telttaillen ja kajakit mukana. Hienoja kesiä olivat.

    VastaaPoista
  4. Hei, se on tehty sotalaivaksi ja ollut Norjassa postilaivana! Kyllä sillä pärjää kovassakin kelissä. Vanha sotaratsu... ;)

    VastaaPoista