Sumu, tuo kiva kesäinen ilmiö merellä

Sieltä se tulee, kohta ei näe mitään.

Iltapulu otsikoi tänään veneilijästä, joka melkein joutui laivan yliajamaksi. Sanottakoon tässä vaiheessa, että meikäläisellä ei ollut asian kanssa tekemistä, joten tarkkaa tapahtumien kulkua en tiedä.

Muutama huomio kuitenkin. Veneilijä oli sanonut tuntevansa vedet ja tiesi siellä liikkuvan laivoja. Tutkaa ei ollut veneessä. Näkyvyys oli huono. Veneilijä liikkui ilman konetta (!?). Perhe oli kyydissä.

Herää vain kysymys, että miksi ihmeessä moinen riski? Vähän sama, kun lähtisi resiinalla ajelemaan junaradalle pimeässä umpimähkään. Tapahtuma-alue oli jossain Aspön eteläpuolella. Siellä laivat liikkuvat tasan tarkkaan yhdessä paikassa, eli 10 m:n runkoväylällä. Ne eivät käy Borstössä tai Nötössä. Ne menevät sisään tai ulos Tku/Nli satamiin/-sta.

Veneet sen sijaan liikkuvat monessakin paikassa, eikä laivoilla ole mahdollisuutta ennustaa niiden liikkeitä. Sumu hankaloittaa myös laivojen liikkumista saaristossa. Väylien käännökset ajetaan tutkakuvan perusteella ja se on hieman kinkkistä hommaa varsinkin isojen laivojen kanssa. Vauhtia ei voi pudottaa liian alas, koska silloin ohjailuominaisuudet kärsivät. Vaikkapa viiden solmun nopeudessa joutuu jo ottamaan melkoisia ruorikulmia ja vastaruoreja, jotta käännökset pysähtyvät. Hiljaisella vauhdilla iso laiva myös sortuu käännöksen jälkeen sivusuunnassa. Yhtään venettä ei kaipaa siihen soppaan mukaan.

Varsinkin purjevene näkyy huonosti tutkassa ja katoaa lähialueella kuvasta yleensä kokonaan. Ihan kaikella ystävyydellä hyvät veneilijät:

1. Älkää liikkuko sumussa laivaväylillä. Se on todella vaarallista. Ainakin Saaristomerellä on aina vaihtoehto.

2. Suunnitelkaa reitti karttaplotteriin siten, että se kulkee laivaväylän jommalla kummalla puolella. Jos on pakko ylittää väylä, niin mahdollisimman vähän aikaa väylällä.

3. Kuunnelkaa alueen VTS kanavaa ja tutustukaa laivojen ilmoittautumispisteisiin. Niistä voi päätellä, onko liikennettä tiedossa. AIS on myös hyvä turvaväline.

Voi myös miettiä, onko ihan tarpeellista lähteä, jos näkyvyys on huono. Sumuun voi tietty joutua yllättäen, mutta se on toinen juttu. Jos liikkuu merellä, pitää hyväksyä se tosiseikka, että aina ei sään takia pääse. Pelkän plotterin varassa ajelu laivaväyliä pitkin on jo sellainen riski, jota en ainakaan oman perheeni kohdalla ota. Onneksi tässä tapauksessa oli varjelusta mukana, eikä mitään sattunut.

Harkintaa, maalaisjärkeä ja merimiestaitoa! Kiitos.

Kesämietteitä

Sudenhetki. Rosvot ja luotsit ovat liikkeellä.

Etsi kuvasta kotka ;)

Lomailun jälkeen on palattu todellisuuteen ilman pehmeää laskua. JOKA yö on harjoitettu saaristonavigontia kello kahden ja seitsemän välillä aamuyöllä. Vai meniköhän yksi yö ilman liikekannallepanoa? En muista. Yölaivapainotteisella viikolla viikonpäivätkin tahtovat mennä sekaisin. Onneksi puhelimesta voi aina tarkistaa, missä mennään. Ettei mene pitkäksi.

Missään nimessä en tykkää toitottaa, että kesä on ohi, mutta muutos kuukauden takaiseen on radikaali. Yöllä on pimeää, varsinkin jos on pilvistä. Pimeys ei tosin kestä kuin muutaman tunnin vielä. Utö oli eilen illalla aivan turvoksissa veneistä. Lopun alkua. Parin viikon päästä siellä ei ole viikolla ketään. Sesongin aikanakin raja on veteen piirretty viiva. Nauvosta etelään tungosta, Nauvosta pohjoiseen väljää.

Pitäskö isona lähtee tonne?

Luotsisaarellakin on kesäisin elämää (=älämölöä). Sitten voikin koko talven kysellä, että koska mennään saareen.

On jotenkin surkuhupaisaa, että kesäsesonki on niin lyhyt. Hyviä ilmoja on kuitenkin tarjolla monesti syyskuun loppuun saakka. Silti ihmiset haluavat lomansa juhannuksen ja koulujen alun väliin. Voisikohan koulujen lomia jotenkin porrastaa samalla tavalla kuin talvella? Maassa, jossa on kahdeksan kuukautta pimeää, heitetään kaksi kuukautta valoisaa aikaa hukkaan, koska pitää olla koulussa. Ei ihme, ettei matkailupalvelut oikein kehity.

Esitän logistiikkaketjulle toivomuksen, että voitaisko pitää yksi aamuyö taukoa laivaliikenteestä? Nukutaan vaikka mieluummin.

T: Uninen pilotti

 

Purjelaivat ja lomat paketissa

Hotellin ikkunasta

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua

Purjelaivat lähtivät kohti uusia seikkailuita lauantaina. Aika mahtava tapahtuma, puolisen miljoonaa kävijää. Kaikki eivät onneksi käyneet kutteria katsomassa, mutta voi sanoa, että tuhannet kuitenkin. Eikä pelkästään kutteri kiinnostanut, vaan luotsaus yleensäkin. Pitkiäkin keskusteluja aiheesta käytiin, kiitos niistä!

Välillä oli ruuhkaa

Aikamoisia harhaluulojakin oikaistiin. Monella oli käsitys, että kutteri on sellainen "follow me" -vene, joka opastaa laivat satamaan. Joku kyseli, että vieläkö laivoja luotsataan. Kun vastasi, että 25000 kertaa vuodessa Suomen rannikolla, niin yllätys oli melkoinen. Parhaiten tuntuu merenkulusta hanskassa olevan Silja ja Viking, eihän NE nyt sentään luotsia käytä. No ei. Paitsi mitä nyt joskus telakkaan mennessään. Luotsileidarit kiinnostivat myös kovasti. "Jaa, että noitako pitkin kiivetään ja talvella myös?" Pikkukippareiden päivän täyttymys oli päästä kuskin penkille istumaan. Muutama itkupotkuraivari lahjottiin karkkiaskilla tiehensä.

Kansainvälinen fiilis näkyi

Summa summarum, oli mukavat pari päivää Helsingissä, kiitos kaikille kävijöille.

Sorvin ääreen on palattava jälleen. Olisihan tässä vielä ollut kaikennäköistä... Loman loppuhuipennukseksi oli käytävä vielä istumassa sitloodassa - vesisateessa tietty - järvimustot (Rukan kumipuku) päällä. Jotenkin tuntuu, että järviveneilyperiodi alkaa olla päättymässä osaltamme. Onhan siinä puolensa, mutta... meressä on se oma juttunsa. Sitä paitsi näin veneen, jossa oli sälekaihtimet ja aloin voida henkisesti pahoin. No, katsotaan, mitä tapahtuu.

Jännä, miten helteet ja työt alkaa aina samaan aikaan.

 

The Tall Ship's Races

Huh, lomailu on rankkaa... Pari viikkoa lomailtu, ja pari päivää oltu kotona. Pyykkikonetta pyörittämässä lähinnä. Mennäksemme taas. Suurista purjelaivoista osa on jo saapunut Helsinkiin. Suurimmat ovat vielä matkalla, niiden matkantekoa on hidastanut pohjoistuuli. Eivät taida olla maailman parhaita paatteja kryssaamiseen, en tiedä. Keskiviikkona pitäisi sitten kaikkien olla viimeistään perillä.

Hietalahdessa on monenlaista tapahtumaa lauantaihin asti. Laivoihin tutustumista, näytteilleasettajia, konsertteja ja niin edelleen. Finnpilotilta on esillä luotsikutteri. Siitä on juttua täällä. Kutteriin pääsee tutustumaan ti-pe klo 10-19 ja la 10-15. Samalla voi kysellä luotsauksesta yleisesti tai jutella muuten mukavia. Allekirjoittaneen kanssa ke ja to, muiden mukavien esittelijöiden kanssa silloin ja muina päivinä. Jos kuljette ohi, niin älkää kulkeko ohi, vaan piipahtakaa kutterissa.

Tapahtuma on muutenkin luotsaukselle haaste. Isot laivat käyttävät luotsia ja Helsingin alueen luotseista jokainen kynnelle kykenevä on kaivettu esiin, vapaavuorolaisia myöten.
Nyt kurssi kohti isoa kirkkoa, ohjelma ja muut tiedot löytyvät täältä!

Posted with Blogsy

Lomapäivitys

Mitä tekee lomaileva pilotti? Pelaa golfia? Jaa...no. Matkailee? Hmm..no. Kiipeilee ja bongailee luotsiasemia? Totta kai! Siinähän sitä vallan rentoutuu!

Avainhenkilöt

Kiipeilyä ilman työperäistä kiipeilyä voi harrastaa vaikkapa tarkoitukseen sopivissa seikkailupuistoissa. Alkukantainen kokemus roilailla liaanilla puunlatvassa. Valitettavasti en omista leopardinnahkaista lannevaatetta.

Pitää mainostaa naapurimaan matkailufasiliteetteja hieman. Pärnu oli allekirjoittaneelle täydellisen positiivinen yllätys. Lähellä, mahtavat hiekkarannat, loistava golfkenttä, ystävällisiä ihmisiä... Kannattaa tutustua! Voin vinkata edullisesta vuokrattavasta talosta pyydettäessä.

Mustia pilviä päivään toi Tall Ship's Racessa tapahtunut tragedia. Kerrassaan surullinen tapaus. Ensi viikolla laivat ovat kuitenkin Helsingissä. Niin myös tämä lootsi.

Golfpallovaras itse teossa.

 

 

Mistä on hyvä purjehdus tehty?

Lilliputtiveneellä voi lomailla 5 henkeä + koira. Tulipahan testattua. Muutamia perusjuttuja se kuitenkin vaatii. Ylimääräistä kamaa ei saa olla mukana. Joka tavaralla on oma paikkansa. Hyvistä hermoista on niin ikään hyötyä.

Arkiasioiden pitää myös olla kunnossa. Toimiva liesi ja jääkaappi ovat ehdottomia varusteita. Mielellään parhaat, mitä kaupasta saa. Purjehdusta helpottavat varusteet, kuten lazy jackit, pinnapilotit ym. olisivat kivoja, meillä niitä ei kuitenkaan ole. Rullapurjeeseen en suostu, sen verran puritanistin vikaa on (kompromissit on kompromisseja).

Frivakt.

Asennetta tarvitaan. Perillä ollaan silloin, kun ollaan veneellä, eikä määränpäässä. Määränpää määräytyy fiiliksen mukaan. Purjehduspäivä on onnistunut, kun kukaan ei tiedä, mitä kello on. Syödään, kun on nälkä. Nukutaan, kun nukuttaa.

Tekemistä. Kakarat skuuttaamaan. Vaimo styyraamaan ja navigoimaan. Ja chef - se olen minä. "Hei, koht me vendataan!" Ihan jees lause neljävuotiaalta. Purjeveneessä on aina vielä yksi juttu, minkä voi tehdä (itse heiluin jälleen mastossa, nyt se fokan falli menee oikeaa reittiä!).

Laituripiknik

Missä muussa yhdistyy merenkulku, meteorologia, aerodynamiikka, hydrodynamiikka, gastronomia ja biologia niin hyvin kuin purjehtimisessa? Ei se nyt ainakaan karhunpalvelus voi olla lapsille, jos ne vie purjehtimaan.

Ja taas mä olen mennyt kuvaamaan auringonlaskua.

Venyy, venyy...

Veneelle lähtö on käsittämättömän tuskallista ison porukan kanssa. Pitää roudata käsittämätön määrä tavaraa veneelle. Ei uskoisi muutaman päivän reissulla tarvittavan moista vuorta. Pitää käydä kaupassa ja ostaa ruokaa. Piti lähteä jo aamusta, mutta kello käy.

Provianteerauksen jälkeen onkin jo ruoka-aika. Taas tunti lisää.

Tarvitsisi vielä jonkun nippelin veneeseen venetarvikeliikkeestä. Siellä on yksi myyjä ja tiskiin nojaa kaveri, joka on tullut etsimään hilitippeliä vuoden -83 Volvo Pentaan. Myyjä selaa katalogia kaikessa rauhassa. Aprikoidaan ja pohditaan verkalleen.

Tulkaa nyt jeesaamaan, tää skuutti on jumissa!

Kaupungilla on ärsyttävän hitaita autoilijoita liikenteessä. Ennen lähtöä hoidettavien asioiden määrä on loputon.

Sailing away...

Kunnes...jo puoli neljä ollaan veneellä. Kiireet on ohi. Purjeet ylös ja menoksi. Koira ihmettelee täysin uutta elementtiä, mutta tuntuu sopeutuvan pian. Kahvipannu liedelle ja pinnaan makailemaan. Kevyt parin tunnin purjehdus ja letunpaistoa notskilla. Karvakasa osaa näköjään kerjätä.

The crew

Vielä tunnin pyrähdys suojaisempaan yöpaikkaan. Tosta välistä... Kraaaaaahhh... Matkanteko tökkii, vaikka peltigenua pörisee täysillä. Jaa, vesi onkin vähän matalammalla tänä vuonna. Pari minuuttia keinuttelua ja irroittelua ja matka voi jatkua. Pieni hiekkapuhallus tekee kölille ihan hyvää. Ei pääse sammaleet kasvamaan.

Ei hassumpi eka purjehduspäivä.