tiistai 26. maaliskuuta 2013

Merimies muistelee

Ei voi sanoa, että vanha merimies, en polta piippua eikä ole valkoista partaa. Kaksikymmentä vuotta on kuitenkin vierähtänyt siitä, kun kävelin Kotkan merenkulkuoppilaitoksen ovesta sisään. Vuosi oli 1992 ja alkamassa oli ensimmäinen ammattikorkeakoulupohjainen merikapteeniluokka. Merikapteenin koulutus on vielä tänä päivänäkin aika pitkä. Koulussa menee neljä vuotta, mutta praktiikan keräämiseen kuluu helposti kuutisen vuotta. Kymmenen vuotta siis, ennen kuin merikapteenin pätevyyskirja on kourassa. Ei lyhytjänteisille.
Täytyy siis seilailla perämiehenä, ennen kuin saa kipparinkirjan. Perämieheksi pätevöidytään seilaamalla kansimiehenä. Tyvestä puuhun. Ulkomaillekin pääsi, se kai on perimmäinen syy lähteä merialalle.

Mikä lie kiviraunio jossain ulkomailla
Oma meriurana alkoi tankkilaivalla Henry Nielsen -varustamon palveluksessa. Välillä kokeiltiin roro -laivaa, ja sitten taas takaisin tankkeriin. Ensimmäinen perämiesjobi oli Nesteellä, laivan nimi oli Sirri. Jossakin vaiheessa alkoi tuntua, että bensan kuskaaminen ei ole minun juttuni ja päädyin varustamoon nimeltä Kristina Cruises.

Kristina Regina
Täällä vierähtikin sitten kahdeksan vuotta. Alkuaikoina iloisia Viipurin risteilyjä ja myöhemmin aloimme risteillä pidemmälle. Tutuksi tuli Välimeren lähes jokainen kolkka...

Kuka bongaa kaupungin?

Korintin kanava

Nizzan kujilla


Napolin luotsi kiipeää laivaan
El perro

Talvimyrsky Kanarialla
...Afrikan eksoottiset maisemat, joista olisi kerrottavana vaikka miten värikkäitä tarinoita....

Banjulin paikalliset yrittäjät

Vitsaus

Lacostet päiväunilla
....kuin Grönlannin jäätikötkin.

Titanicin tuho

Jääpalatehdas
Ehkä meriuran vaikuttavin kokemus oli vetäistä Prins Christian Soundista läpi. Kartat ei pidä paikkaansa, on sumupankkeja ja jäävuoria kelluu siellä täällä. Jää on lisäksi kuin kiveä, sillä se on satoja vuosia vanhaa. Grönlanti on once in a lifetime -paikkoja. Suosittelen!

Voi kun olisi ollut seilausaikana kunnon järjestelmäkamera. Näiden kuvien laatu on vähän kärsinyt siitä, että ne on otettu pokkarilla. On asioita, joissa ei kannata säästää. Hyvä kamera kuuluu niihin.


Tämä matkailu loppui osaltani vuonna 2006, jolloin aloitin luotsina. Nykyään rahavirta kulkee toiseen suuntaan, jos haluaa matkustella. Mutta joka hommassa on puolensa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti